Sähköautoilijoiden vinkit talviajoon – pääseekö sillä Lappiin?
Sähköautoilijoiden vinkit talviajoon – pääseekö sillä Lappiin?
Kysyimme Arvalin täyssähköautoilijoilta kokemuksia. Kaksiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa pohdimme talviajoa ja Lapin-matkoja. Kokosimme vinkkejä muun muassa auton esilämmityksestä, matkojen suunnittelusta ja suksiboksin vaikutuksesta kantamaan.
Putoaako kantama talvella ja voiko siihen itse vaikuttaa?
”Etukäteen minua peloteltiin, että talvella joudut ajamaan pipo päässä, ettei sähkö lopu. Tätä ei ole tapahtunut, pitkillä matkoilla ei tarvitse takkiakaan. Laskin etukäteen edellisen vuoden kilometrikertymiä ja arvioin, että nykyisen sähköautoni kantama riittää hyvin omassa ajossa, vaikka tulisi yllätyksiäkin.”
Olli Koponen, ajanut Volkswagen -täyssähköautolla noin vuoden.
”Koviin pakkasiin ja kantaman putoamiseen liittyy jonkin verran ennakkokäsityksiä. Oma kokemukseni on, että kantama on talvisin omassa autossani noin 60–70 %.”
Jaakko Salmi, ajanut Ford-täyssähköautolla 1,5 vuotta.
”Kesäsäähän nähden kantama laskee noin 100 kilometriä täydellä akulla. Sekä kesällä että talvella esilämmitys tai -jäähdytys vaikuttavat kantamaan. Jos on lähdössä pitkälle matkalle, auto kannattaa esilämmittää tai -viilentää muistakin kuin mukavuussyistä.
Oma pisin matkani on ollut noin 600 kilometriä yhteen suuntaan. Etukäteen minua mietitytti esimerkiksi suksiboksin laittaminen katolle ja sen vaikutus kantamaan. Talvella nopeusrajoitus oli kuitenkin alhaisempi, joten suksiboksilla ei tuntunut olevan näkyvää vaikutusta kantamaan. Välillä saatan käyttää peräkärryä, se vaikuttaa kantamaan melko paljon ja tähän kannattaa varautua, jos matka on pidempi.”
Mikko Honkanen, ajanut Mercedes -täyssähköautolla vajaat kaksi vuotta.
”Sain autoni myyjältä hyvän vinkin: jos on kylmä ja edessä on tavallista pidempi matka, laita lähtiessä navigaattoriin osoitteeksi se paikka, jossa aiot pysähtyä lataamaan. Silloin auto ymmärtää esilämmittää akun ja ottaa virran paremmin vastaan latauspisteellä.”
Heidi Alanko, ajanut BMW-täyssähköautolla puoli vuotta.
Pääseekö täyssähköautolla Lappiin saakka?
”Kysymys huvittaa, sillä moni pelkää sähköautoilua turhaan ja usein nousee esiin juuri kysymys Lappiin ajamisesta. Suomalainen autoilija ajaa vuorokaudessa keskimäärin 60 kilometriä. Silti Lappiin pitäisi aina päästä pysähtymättä. Suosin itse muita kulkuneuvoja, jos menen Lappiin, esimerkiksi junaa. Pitkä ajoaika on puuduttava ja toisaalta junassa voi tehdä töitä samalla.”
Jaakko Salmi, ajanut Ford -täyssähköautolla 1,5 vuotta.
”Aion lähteä Lappiin, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Kiire ei saa matkalla olla, niin kuin ei muutenkaan tien päällä. Ajoaikaan vaikuttaa muiden olosuhteiden lisäksi muun muassa se, miten latausasemia on vapaana. Onneksi latausasemien määrä on kasvanut tosi paljon viime vuosina. Sosiaalisen median sähköautoryhmissä on hyvää keskustelua ja vinkkejä tästäkin aiheesta.”
Olli Koponen, ajanut Volkswagen -täyssähköautolla noin vuoden.
”Pääväylien ja isompien kaupunkien välillä on hyvin latausasemia. Minun ei ole ikinä tarvinnut juurikaan odottaa, että laturi vapautuu. Harvaan asutuilla alueilla, idässä ja pohjoisessa, on vieläkin kaupunkeja, joissa on heikot latausmahdollisuudet. Näissä paikoissa ainoa vaihtoehto on lisälaturi, jonka saa kytkettyä voimavirtapistorasiaan kiinni. Tämä lataa käytännössä yhtä nopeasti kuin kotilaturi ja se on varsin monipuolinen, koska monissa omakotitaloissa ja mökeillä on voimavirtapistoke. Jos lataa niin sanotulla tavallisella sähköpistokkeella, lataus tyhjästä täyteen kestää parivuorokautta.”
Mikko Honkanen, ajanut Mercedes -täyssähköautolla vajaat kaksi vuotta.
Termit tutuksi:
- Sähköautoa voi ladata tilapäisesti tavallisesta Suko-pistorasiasta siirrettävän latauslaitteen avulla (ns. Mode 2 -lataustapa), voimavirtapistokkeesta latauslaitteella (Mode 3) tai pikalaturista julkisella latauspisteellä (Mode 4).
- kW = kilowatti, kertoo latauspisteen tehon. Mitä suurempi teho on, sitä nopeammin lataus sujuu. Kodin latausasema on yleensä teholtaan 3,7–22 kW. Tavallinen ns. Suko-pistorasian teho taas on noin 2 kW.
- kWh = kilowattitunti, kertoo, paljonko esimeriksi akussa on varausta.
- CHAdeMO ja CCS ovat molemmat pikalataukseen liittyviä latausstandardeja eli käytännössä erilaisia latauspistoketyyppejä. Tyyppi 2 (tai Type 2) taas on latauspistoke yleiseen lataamiseen (Mode 2 ja 3 lataustavat).
- Pikalaturi / pikalatauspiste tai suurteholaturi lataa autoa nopeasti, sillä laturissa on suuri teho. Pikalaturien teho vaihtelee 50 kW:sta jopa 350 kW:n asti. Kaikki autot eivät voi ottaa vastaan kaikkein korkeimpia tehoja.
- Kolmivaihevirta eli puhekielessä voimavirtapistoke löytyy monesta omakotitalosta esimerkiksi autotallista.
- Suko on niin sanottu kodin tavallinen pistorasia, jota löytyy joka kodista. Sen teho on vain noin 2 kW.
Img credit: Ruvium Miksanskiy
Oletko kiinnostunut leasing-sähköautosta?
Soita asiakaspalveluumme!
Puh. +358 9 8254 1234
