Autopolitiikat uudistuvat – mitkä ovat tämän hetken trendit?

Viime vuosina monet nopeat kehityskulut ovat heijastuneet yritysten päätöksentekoon – myös autohankinnoissa. Millaisella autopolitiikalla yritykset ohjaavat nyt autokantojaan? Mitkä ovat autopolitiikan trendit juuri nyt? Haastattelussa Business Manager Tommi Laitinen, joka on auttanut kymmeniä yrityksiä autopolitiikan laatimisessa. 

Pyrkimys yhä ekologisempaan suuntaan, mutta myös kustannusten kova nousu. Nämä ovat Arvalin Tommi Laitisen mukaan olleet isoimmat viime aikoina yritysten autopolitiikkoihin vaikuttaneet trendit.   

”Viime vuodet ovat pakottaneet yritykset arvioimaan auto-ohjeistuksia useammin. Aikaisemmin, kun autojen kustannukset nousivat maltillista 1–2 prosentin vuosivauhtia, katsaus kerran vuodessa tai parissa riitti. Viime vuonna hinnat nousivat yleisimmissä työsuhdeautomerkeissä jo 10 prosenttia, joissain ylikin”, Laitinen sanoo.  

Laitinen työskentelee Arvalilla Business Managerina ja tekee tiiviisti töitä yritysten kanssa.  

”Viimeiset pari vuotta autopolitiikkojen sparraaminen on ollut iso osa omaa työtäni. Autan yrityksiä kaikissa mahdollisissa autopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Monien kanssa aloitetaan ihan politiikan muodostamisesta”, Laitinen kertoo. 

Millainen on hyvä autopolitiikka? 

Laitinen kertoo, että Arvalin asiakaskunnassa autopolitiikka löytyy yleensä yrityksistä, joissa työsuhdeautoja on vähintään 10–15.  

”Silloin alkaa olla jo fiksua sopia yhteiset pelisäännöt. Politiikka tuo mahdollisuuden hallita autokannan kustannuksia ja ohjaa työntekijöitä työsuhdeautovalinnoissa yrityksen arvojen ja yhteiskuntavastuun mukaiseen suuntaan”, Laitinen kertoo.  

Laitisen mukaan autopolitiikka rajaa yleensä tietyn hinta- tai kustannusluokan, automerkit ja -mallit. Kasvavassa määrin politiikoissa myös ohjataan vähäpäästöisen auton hankintaan.  

”Tähän voidaan käyttää erilaisia kannustimia tai sääntöjä. Ne tukevat yrityksen laajempia päästötavoitteita ja arvoja”, Laitinen sanoo.  

Laitisen mukaan hyvä autopolitiikka ohjeistaa myös työsuhdeauton käytössä. Siinä voidaan määritellä esimerkiksi, kuinka usein autoa tulee pestä, missä huollot hoidetaan ja miten vahinkotapausten vastuut jaetaan – politiikka on siis myös kuljettajan opas.  

Kustannuksiin perustuvat rajat yleistyneet 

Kustannuksia voidaan autopolitiikassa rajata esimerkiksi auton hankintahinnan tai siitä aiheutuvien kokonaiskustannusten mukaan. Kokonaiskustannukset voivat sisältää leasingvuokran, energiakustannukset ja muut kuukausikustannukset. 

”Aikaisemmin auton hankintahintaan sidottu kustannusraja oli yleisempi. Viime vuosina on käytetty enemmän leasingvuokra- tai kokonaiskustannusrajaa. Trendi on tullut Suomeen suurista yrityksistä ulkomailta. On ymmärretty, että sen avulla autoilun todellisia kustannuksia voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin”, Laitinen sanoo.  

Laitinen kertoo, että asiakkailta on tullut kiitosta kokonaiskustannuksiin perustuvan autopolitiikan hallinnointia helpottavasta MyArval-sovelluksesta. Kehuja on kerännyt myös auton hankinnassa auttava valintatyökalu. Työkalu räätälöidään asiakkaan autopolitiikan mukaan.  

”Suhteessa vaikkapa auton 50 000 euron hankintahintarajaan 800 euron leasingvuokraraja tai muu kokonaiskustannusraja voi olla kuljettajalle vaikea hahmottaa. Sovellus kertoo, millaisia valintoja autoliikkeessä voi käytännössä tehdä ja millaisilla valinnoilla pysytään kustannusrajoissa”, Laitinen kertoo.  

Sähköistyminen näkyy politiikoissa 

On arvioitu, että sähköajoneuvojen maailmanlaajuinen kysyntä kuusinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa häämöttää myös uusien polttomoottoriajoneuvojen myynnin kielto EU:ssa 2035 alkaen.* 

”Kuljettajiltakin alkoi muutama vuosi sitten tulla painetta autopäättäjille ja HR-osastoille sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen suuntaan. Tuolloin kustannusrajat oli yleisesti sidottu vielä hankintahintaan, joka sähköautoissa oli kova”, Laitinen kertoo. 

Sittemmin sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen verotukseen on tullut merkittäviä helpotuksia, kun niitä alettiin kompensoimaan verotusarvossa. Sähköautojen yleistyminen kulkee käsi kädessä autopolitiikkaohjeistusten ja myös Arvalin palvelujen kanssa. 

”Tämä on kannustanut yrityksiä uudistamaan autopolitiikkaa – ja myös meiltä saa uusia palveluja leasingsopimuksiin, kuten kotilatausasemia”, Laitinen kertoo. 

Nykyään latausasemat saa mukaan myös auton verotusarvoon. Aikaisemmin latausasemat aiheuttivat ylimääräistä byrokratiaa, sillä jos työnantaja halusi tukea latausasemien hankintaa, latausasemaa piti käsitellä omana etuutenaan. 

”Uudet älylatausasemat ovat helpottaneet hallinnollista puolta: niiden avulla työntekijä todentaa, kuinka paljon sähköä on kulunut auton lataukseen, jolloin lataus on kannattavaa myös vapaata autoetua käyttäville. Sähköauton lataaminen kotona on nimittäin verotonta etua ainoastaan, jos lataukseen käytettävä sähkön määrä on mahdollista mitata”, Laitinen sanoo. 

Tilauskannat menossa vihreämpään suuntaan 

Nolla- ja vähäpäästöisten autojen osuus Laitisen ruudulla näkyvästä Arvalin tilauskannasta on muuttunut radikaalisti viimeisen 1,5 vuoden aikana.  

Laitinen sanoo, että kehitys toki ei ole kaikille sama. Jos yrityksen sijainti on esimerkiksi pohjoisessa, muut käyttövoimat voivat olla realistisempi ratkaisu latausverkoston vielä kehittyessä.  

”Tilatuista työsuhdeautoista jo 40 % on kuitenkin tällä hetkellä nollapäästöisiä sähköautoja. Yhdessä ladattavien hybridien kanssa luku nousee jo 80 % tuntumaan. On hienoa nähdä, kuinka nopeasti on menty vihreämpään suuntaan”, hän kertoo. 

Voisimmeko auttaa juuri teidän yritystänne autopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä? 

Saat Tommin ja muut asiantuntijamme langan päähän, kun soitat asiakaspalveluumme. 

Puh. +358 9 8254 1234 

*Lähde: 
Arval Mobility Observatory 30.8.2022 

Img. credit: Erik Witsoe.